Vihdoin sain tehtyä toisen osan, joten toivottavasti pidätte ja muistakaa pistää kommenttia, kun olette lukeneet osan ;)

Meillä meni Willin kanssa todella hyvin ja olimmekin päättäneet mennä piakkoin naimisiin, sitä ennen, täytyi kuitenkin opettaa kaksosille tärkeitä taitoja. Will halusi mielellään opettaa kaksoset potalle.


Minä hoidin ruoan laiton ja ilmeisesti Wilma oli tästä järjestelystä mielissään ilmeestä päätellen :D

Pari kuukautta myöhemmin oli kaksosten aika kasvaa lapsiksi.

Wilmasta tuli oikein nätti omasta mielestäni...


Ja Wiliamista oikein komea.

Päätin hieman leikkiä Wiliamin kanssa, mutta hänellä taisi olla kuitenkin kivempaa oman ikäisensä kanssa.

Tässä tapauksessa siskonsa kanssa. He olivat erottamattomat.

Pari päivää myöhemmin kotiimme soitettiin, Will meni vastaamaan.

"Haloo?" Sanoi Will pirteästi.

Puhelimen toisesta päästä ei kuulunut mitään.

"Haloo! Onko siellä joku?" Kysyi Will ärtyneenä.

Kun vastausta ei kuulunut Will ajatteli jonkun soittaneen väärään numeroon eikä soittaja kehdannut sanoa mitään.

Soittaja oli kuitenkin soittanut aivan oikeaan numeroon.


Pian päätettiin järjestää häät. Vieraita oli kutsuttu melko paljon.

Juhlat kestivät iltaan asti, meno oli rentoa ja onnekseni vieraat viihtyivät.


Illan päätteeksi menimme naimisiin.

"Tahdotko sinä, Venla Forest tulla vaimokseni" Kysyi Will minulta onnellisena.

"Tahdon, tahdotko sinä, Will Gate tulla miehekseni?" Kysyin yhtä onnellisena.

"Tahdon" Sanoi Will hymyillen.

Niin vaihdoimme sormukset ja suutelimme kaaren alla.

Vieraat taputtivat onnellisina meidän puolestamme.

Onnistuneiden hääjuhlien kunniaksi hyppäsimme limusiinin kyytiin.

Kävimme kiertämässä koko Kaunialan onnellisina.

"Kulta, lähdetäänkö häämatkalle?" Kysyi Will aivan kuin olisi suunnitellut matkaa jo pidemmän aikaa.

"Voi kulta, se olisi ihanaa!" Huudahdin ja halasin Williä onnellisena.

Sovimme, että minä varaisin matkan ihan minne vain halusinkin. Päätin varata matkan Twikkii-saarelle, matka kestäisi 5 päivää, mutta se tulisi aika kalliiksi ja meillä ei ollut matkaan varaa vaikka kävimme molemmat töissä. Päätin kuitenkin varata matkan.

Minä aloin kirjoittelemaan ravintolaoppaita, jotta saisimme rahat kokoon.

Will päätti lähteä takapihallemme kaivamaan, jos sieltä löytyisi jotain arvokasta.


Parin päivän päästä olimme saaneet rahat kokoon ja olimme valmiit lähtemään matkaan. Hyvästelimme kaksoset jotka alkoivat itkemään, sillä he eivät olleet koskaan aikaisemmin jääneet vieraan kanssa näin pitkäksi aikaa yksin.

"Me palaamme jo 5 päivän päästä" Lohduttelin Wilmaa samalla halaten.

Pian lastenhoitaja saapui. Täytyy myöntää, että minua hieman hirvitti jättää ensimmäistä kertaa kaksoseni hoitoon aivan vieraan ihmisen käsiin, mutta päätin kuitenkin unohtaa pelkoni ja lähteä unohtumattomalle häämatkalle.

Hieman myöhemmin taksi piippasi pihalla ja me lähdimme matkalaukkujemme kanssa autolle.

Niin lähdimme unohtumattomalle matkalle.


Monen tunnin päästä olimme saapuneet majapaikkaamme rantahotelliin.

Hotelli oli todella lumoavan näköinen ja takapihalla oli kaunis merenranta.

Menin tiskille ilmoittautumaan.

"Hei, minulle ja miehelleni oli varattu häähuone nimellä Venla Forest" Sanoin iloisesti hymyillen.

"Aivan, nimi vain alle ja tässä on huoneenne avain, huoneenne on heti käytävän päässä ja onnea uudelle parille" Sanoi mies hymyillen ojentaen samalla minulle huoneen avaimen.

"Kiitos paljon" Sanoin hymyillen ja lähdin Willin kanssa kohti huonetta.

Astuimme huoneeseen.

"Oi, tämä huone on ihanan näköinen" Sanoin hymyillen ja menin istumaan mukavan näköiselle tuolille.

"Niin on" Vastasi Will hymyillen takaisin.

Pian kuitenkin nousin tuolista ja hyppäsin Willin syliin.

"Kiitos siitä, että olet mieheni" Sanoin onnellisena.

"Kiitos sinulle, että olet vaimoni" Sanoi Will takaisin halaten minua hellästi.

Kauaa emme kuitenkaan huoneessa olleet, sillä päätimme lähteä hotellin rannalle. Will halusi ottaa aurinkoa ja minä halusin mennä uimaan mereen.

Hetken päästä Will nousi ylös seisomaan ja katsoi kallioihin päin. Willillä oli tunne, että joku tarkkaili häntä, mutta kallioilla ei näkynyt ketään.

"Taidan vain kuvitella" Naurahti Will mielessään ja jatkoi auringon ottamista.

Will oli kuitenkin oikeassa, heitä tarkkailtiin.

Myöhemmin samana päivänä menin kysymään hotellin virkailijalta mielenkiintoisia kohteita minne voisimme Willin kanssa mennä, virkailija suositteli, että kävisimme mysteerimajalla.

Sinnehän minä ja Will päätimme heti kävellä. Saarella oli niin kuuma, että päätin olla bikiineilläni.


Hieman myöhemmin saavuimme mysteerimajalle. Maja näytti varsin mielenkiintoiselta.

Menimme sisälle ja siellä tapasimme Poppamiehen joka vaikutti todella ystävälliseltä.

"Hei vaan, haluisitteko te auttaa minua korjaamaan tavarani?" Kysyi Poppamies ystävällisesti.

"Tottakai me voimme teitä auttaa" Sanoin iloisesti, mutta oletin, että Poppamies auttaisi meitä.


Olin kuitenkin aivan väärässä, sillä Poppamies lähti suorinta tietä lekottelemaan pihalla olevaan riippukeinuun.

Olin hieman vihainen, mutta päätin kuitenkin auttaa Poppamiestä. Minä päätin korjata vessan kylpyammeen.

Will korjasi television ja mikron. Pian ilta hämärtyi ja saimme viimein korjattua kaikki tavarat.

Hetken päästä Poppamies astui majaan ja tuli luokseni.

"Tässä on sinulle ja miehellesi lahja minulta kiitollisuuden osoituksena, käyttäkää sitä viisaasti" Sanoi Poppamies ojentaen minulle paketin.

"Voi kiitos paljon" Sanoin hieman hämilläni, mutta päätin avata paketin vasta kotiin palattuamme.

Niin lähdimme hyvillä mielin kohti majapaikkaamme.

Majapaikassamme menimme rentoutumaan sängylle.

"Tämä on ollut aivan ihana päivä" Sanoin Wilille hymyillen.

"Niin on" Vastasi Will hymyillen ja kietoi kätensä ympärilleni.

Pian olimme alusvaatteisillamme ja suutelimme toisiamme intohimoisesti, olihan tämä meidän hääyömme.

Myöhemmin nukahdimme hyvillä mielin.

Aamulla Will heräsi ennen minua ja nousi ylös.

Will käveli parvekkeelle.

"Täältähän on hienot näkymät" Mietti Will mielessään ja käveli takaisin sisälle.



"Olen minä vaan saanut ihanan vaimon vaikka en edes ansaitsisi häntä" Mietti Will surullisena mielessään katsoen minua.

Myöhemmin samana päivänä päätin lähteä tutkimaan haaksirikkoutunutta merirosvolaivaa, Will oli mielummin halunnut kierrellä saarta.


Päätin kiivetä tähystystorniin katsomaan, miltä saari näyttää korkealta.

Päätin myös kokeilla miekkailu taitojani, mutta olin varsin surkea.


Viimeiseksi päätin mennä tutkimaan Kapteenin huonetta, huone oli pimeä ja kylmä.

Hetken päästä näin pimeässä huoneessa violetin henkilön ja juoksin kiljuen pakoon.

"Aaaaa!" Kiljuin etsien piilopaikkaa.

Pian kuitenkin huomasin, että Kapteeni oli varsin hupaisaa seuraa ja meistä tulikin ystävykset.

Pian ilta hämärtyi. Will oli ostamassa minulle matkamuistoa.

Hieman myöhemmin Will tuli merirosvolaivaan ja suuteli minua tervehdykseksi.

"Hei kulta, miten sinulla meni täällä?" Kysyi Will hymyillen.

"Todella hyvin, tapasin..." Päätin kuitenkin olla hiljaa asiasta, että olin tavannut Kapteenin haamun.

"Tapasin erään mukavan naisen" Sanoin nopeasti hymyillen.

"Hienoa, haluaisitko tanssia kanssani hieman?" Kysyi Will maireasti hymyillen ja ojensi kätensä.

Niin me aloimme tanssia merirosvolaivan kannella haltioituneina.


Seuraavana päivänä Will meni tekemään tuttavuutta hotellimme naapuriin.

Minä päätin mennä ottaa rennosti ranalla istuen.

Pian tuli ilta. Keräilin matkamuistoja rannalta, kun katsoin sivulleni ja huomasin miehen tuijottavan minua. En kuitenkaan jäänyt tuijottamaan mieheen sen enempää vaan aloin katselemaan merellä olevia aaltoja.

Olin niin haltioissani merestä etten ollut huomannut miehen tulevan taakseni.

"Hei!" Mies huusi vihaisen oloisena ja käveli minua kohti.

Käännyin katsomaan ihmeissäni.


"Lähde kotiisi heti, et ole turvassa täällä, miehesi ei ole sitä mitä esittää, lähde vielä kun voit!" Huusi mies minulle huolestuneena ja lähti juoksemaan pois päin.

Minä seisoin järkyttyneenä ja hieman peloissani paikoillani ja katsoin, kun mies katosi näkyvistäni. En tiennyt miten reagoida miehen sanomiseen.

 

Kuka oli tämä salaperäinen mies? Mitä hän tarkoitti sanomisillaan?

 

Tässä oli toinen osa, toivottavasti piditte ja muistakaa laittaa kommenttia kiitos! ;)